EU:n muoviin liittyvät toimet

Tausta

Muovilla on merkittävä rooli sekä kansantaloudessamme että päivittäisessä elämässämme – mutta tapa, jolla muovituotteita tällä hetkellä suunnitellaan, tuotetaan, käytetään ja poistetaan käytöstä, vahingoittaa ympäristöä. Merissä olevan jätteen määrä kasvaa, ja tämä vaikuttaa negatiivisesti ekosysteemeihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja mahdollisesti myös ihmisten terveyteen. Samalla arvokas materiaali, jota voitaisiin kansantaloudellisesti hyödyntää uudelleen, menetetään roskaamalla. Resurssien käyttöä tehostavan ja vahvemmin kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan mahdolliset taloudelliset sekä ympäristöön liittyvät edut jäävät hyödyntämättä. Tarve ratkaista nämä ongelmat sekä vähentää ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvia haittoja on tunnistettu laajalti.

Muovia on yleisesti saatavilla, se on pitkäikäistä ja sitä käytetään roskaksi päätyviin tuotteisiin. Tämä tekee siitä merten suurimman roskaajan, sillä meriin ajautuneet muovit ovat lähestulkoon biohajoamattomia ja niillä on usein myrkyllisiä ja haitallisia vaikutuksia. Muovit eivät häviä luonnosta, joten vaikutukset kasvavat joka vuosi meidän tuottaessamme vain lisää muovijätettä. Kuten monet aloitteet ympäri maailmaa osoittavat, ilmiö on maailmanlaajuinen ongelma, ja merien roskaantumiseen osallistuva Eurooppa kärsii sen seurauksista.

Sen lisäksi, että merten jätteet vahingoittavat ympäristöä, ne aiheuttavat haittaa myös monille aloille, kuten matkailu, kalastus ja merenkulku. Merten roskaantumisesta EU:n kalataloudelle aiheutuvien kulujen arvioitiin olevan yhdestä viiteen prosenttia EU:n alusten saaliiden kokonaistuotosta. Jäte uhkaa elintarvikeketjuja, erityisesti kaloja ja äyriäisiä.

EU:n muovia koskevat toimet

Euroopan on huolehdittava omasta osuudestaan ongelman käsittelyssä, ja se on sitoutunut toimimaan maailmalaajuisesti. Osana muovistrategiaa Euroopan komissio on sitoutunut lisätoimiin merten muoviroskan vähentämiseksi EU:n jäsenmaissa meneillään olevien hankkeiden pohjalta. Merten jätteiden aiheuttamat ongelmat ovat maailmanlaajuisia, sillä roskat liikkuvat meriympäristössä, ja yhdestä maasta peräisin oleva jäte saattaa aiheuttaa haittoja toisaalla. Yhteisiä toimia tarvitaan takaamaan sisämarkkinoiden korkeat ympäristönormit ja yrityksille oikeusvarmuus.

Euroopan komission lakialoite merten roskaantumisen vähentämiseksi on osa laajempaa ja kattavampaa lähestymistapaa, johon kuuluvat muovistrategia, kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma sekä tarkistettu jätelainsäädäntö.

Ehdotus kertakäyttömuovidirektiiviksi: keskeiset asiakirjat

Muovistrategian avulla pystytään vaikuttamaan jo elinkaaren suunnitteluun, esimerkiksi tarkistamalla pakkausdirektiivin olennaiset vaatimukset. Strategian lähestymistapa pakkausmuovien kierrätettävyyteen on kunnianhimoinen ja tarkistetun jätelainsäädännön mukainen. Siinä otetaan huomioon myös muovien mikrohiukkaset, jotka ovat merkittävä tekijä merten saastumisessa. Tarkistetussa jätepolitiikan puitedirektiivissä yleisiä periaatteita ja tavoitteita on vahvistettu; vuoteen 2030 mennessä on asetettu kunnianhimoiset yhdyskuntajätettä ja muovipakkauksia koskevat kierrätystavoitteet. Niitä ei kuitenkaan voida saavuttaa ilman määrätietoisia pyrkimyksiä roskaamisen ja jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi.

Kertakäyttömuovia koskeva lakialoite täydentää kaikkia suunnitteluun, kierrätykseen ja muovien mikrohiukkasiin liittyviä toimia ja menee jopa näitä pidemmälle. Päätavoite on ennaltaehkäisy – kertakäyttömuovin ja kalastusvälineiden määrää merissä voidaan vähentää esimerkiksi myyntirajoituksilla ja velvoittamalla tuottajat vastaamaan jätehuollon kustannuksista. Tämän seurauksena luodaan edellytyksiä uusille innovatiivisille liiketoimintamalleille (kuten uudelleenkäytettävät mallit), monikäyttöisille tuotteille ja korvaaville materiaaleille. Vaikka merten roskaaminen jatkuisi edelleen siirryttäessä kertakäyttömuovista uudelleenkäytettäviin ratkaisuihin ja moniin luonnollisiin, käsittelemättömiin vaihtoehtomateriaaleihin, olisivat ympäristövaikutukset pienemmät. Aloite sisältää myös kadonneet kalastusvälineet, sillä ne voivat päätyä suoraan mereen. Päätavoitteena on saada kaikki kalastusvälineet maihin ja parantaa niiden käsittelyä siellä.

Kertakäyttömuovialoite pyrkii suoraan vähentämään kahden pääasiallisen meriä saastuttavan jätteen määrää Euroopassa – näitä ovat i) kertakäyttömuovit ja ii) kalastusvälineet. Yhdessä nämä muodostavat 84 prosenttia merten muoviroskasta, jonka joukossa on meriympäristölle kaikkein haitallisimpia jätteitä. Muut kuin muoviperäiset merten jätteet ovat usein elottomia (kivet) tai biologisesti hajoavia (paperi, puu), joten niiden ympäristöuhka on pienempi.

Kymmenen yleisintä kertakäyttömuovia muodostaa 86 prosenttia kaikista rannalta löydetyistä kertakäyttömuoviroskista ja vastaa yli puolta merten muoviroskasta. Lista on varsin samanlainen kuin luettelot Yhdysvalloissa ja muissa maissa, joissa samoja muovituotteita löydetään jatkuvasti merten roskien joukosta.

Kadonneet tai hylätyt kalastusvälineet (tarkemmin sanottuna kalastus- ja kalanviljelytarvikkeet), mukaan lukien verkot, muodostavat noin kolmanneksen rannalta löytyvästä muovijätteestä. Hylättyihin, kadonneisiin tai hävitettyihin kalastusvälineisiin kuuluvat suurikokoiset kalastusvälineet ja niiden osat (kuten merrat, katiskat, verkot tai siimat), jotka on hylätty vapaaehtoisesti kalastusalueille tai jotka ovat vahingossa hävinneet epäsuotuisissa sääolosuhteissa, tarvikkeiden käyttäjien välisessä käytössä tai konfliktitilanteissa. Meriympäristössä elävät lajit saattavat sotkeutua pyydyksiin (”haamukalastus”) (esim. mertoihin ja katiskoihin, verkkoihin tai siimoihin), joiden kuluneet osat (verkko, siimat) on heitetty mereen.

Jäsenmaat ryhtyvät kansallisiin toimiin kertakäyttömuovin torjumiseksi. Ranska on kieltänyt muovimukit ja -lautaset, Italia ja Ranska kieltävät vanupuikot, Yhdistynyt kuningaskunta ja vasta äskettäin myös Brysselin alue aikovat kieltää pillit. Muut maat, kuten Irlanti ja Portugali, harkitsevat toimenpiteitä. EU:n on toimittava nyt varmistaakseen, että nämä eri toimenpiteet eivät pirstaloi sisämarkkinoita. Yrityksillä on oltava tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka ovat oikeudellisesti selkeät ja varmat.

Oikeudellinen asiayhteys

Vuonna 2015 kiertotalouspaketissa ehdotettiin EU:n jätelainsäädännön uudistamista, ja toimielinten välillä sopimukseen päästiin joulukuussa 2017. Uudessa lainsäädännössä on yleisiä säädöksiä jätteen synnyn ehkäisemisestä ja merten roskaantumisesta.

Komissio hyväksyi 16. tammikuuta 2018 ”EU:n muovistrategian kierrätystaloudessa”, jossa tunnustetaan, että merien roskaantuminen on edelleenkin ongelma ja että muovi on merkittävä saastumisen aiheuttaja. Strategian toimintasuunnitelmassa vahvistetaan, että lisätoimia kalastusvälineiden, laajennetun tuottajavastuun ja/tai vakuusjärjestelmien osalta tarkastellaan.

Yhteisen kalastuspolitiikan valvonta-asetus sisältää toimenpiteet kadonneiden kalastusvälineiden takaisin saamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä kalastusvälineiden merkitsemiseksi. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) sallii jäsenmaiden myöntää taloudellista tukea merten jätteiden keräämiseen sekä satamien jätteidenkeruulaitteisiin investoimiseen.

Komission vuoden 2018 lakiehdotus satamien keruulaitteista sisältää toimenpiteet, joilla varmistetaan, että aluksilla syntynyt tai merestä kerätty jäte voidaan tuoda maihin ja että se käsitellään asianmukaisesti. Ehdotuksessa viitataan suoraan komission harkitsemiin kalastusvälineitä koskeviin lisätoimenpiteisiin. Komissio antoi 30. toukokuuta 2018 kalastuksenvalvontajärjestelmän arviointiehdotuksen, jolla kehitetään kadonneista kalastusvälineistä raportoinnin sääntöjä (esim. ottamalla käyttöön raportointi) ja niiden takaisin saamista.

Julkinen asiayhteys

Kansalaiset ovat muovin ympäristövaikutusten suhteen valveutuneita. Eurobarometrin tutkimus osoitti, että eurooppalaiset ovat huolestuneita päivittäin käytettyjen muovituotteiden vaikutuksesta omaan terveyteensä (74 prosenttia) ja ympäristöön (87 prosenttia).

Dokumentit, kuten A Plastic Ocean tai BBC:n Blue Planet II, toivat tämän maailmalaajuisen ongelman mittasuhteet laajemman yleisön tietoisuuteen. 33 prosenttia eurooppalaisista piti merten saastumista merkittävimpänä ympäristöongelmana.

Muovikassidirektiivin käyttöönotto todistaa, että rajoittavilla toimenpiteillä voidaan saada aikaan välittömiä tuloksia ja julkista hyväksyntää. Sen täytäntöönpano osoittaa, että jopa pienistä muovipusseista veloittaminen (noin 0,10 euroa) voi vähentää kulutusta lyhyessä ajassa huomattavasti. Irlannissa muovipussien verotuksen käyttöönotto vähensi niiden käyttöä kaupoissa 90 prosenttia, ja rannoilta löydettyjen pussien määrä laski merkittävästi, vuoden 1999 keskimäärin 18 muovipussista per 500 metriä viiteen pussiin vuonna 2003.

Julkiseen kuulemiseen, joka järjestettiin joulukuun 2017 ja helmikuun 2018 välillä, saatiin yli 1 800 mielipidettä, jotka todistavat, että suuri yleisö ja sidosryhmät ovat tietoisia tarvittavista kertakäyttömuoviin liittyvistä toimenpiteistä.

Vastaajista 98,5 prosenttia on sitä mieltä, että toimenpiteet kertakäyttömuovin vähentämiseksi ovat ”välttämättömiä”, ja 95 prosenttia pitää toimia ”välttämättöminä ja kiireellisinä”. Yli 70 prosenttia valmistajista ja yli 80 prosenttia tuotemerkkien edustajista sekä kierrättäjistä pitää toimia ”välttämättöminä ja kiireellisinä”. Oikeudellinen selkeys ja investointivarmuus yhdistyneillä sisämarkkinoilla ovat keskeisiä kaikille yrityksille, jotka ovat mukana muovin arvoketjussa.

Euroopan komission kertakäyttömuovia koskeva tiedotuskampanja

Ongelman laajuudesta huolimatta monet kuluttajat ostavat, käyttävät ja hävittävät kertakäyttöisiä muoveja yhä päivittäin epäasianmukaisesti. Maailman ympäristöpäivän kunniaksi komissio käynnisti 5. kesäkuuta 2018 EU:n laajuisen tiedotuskampanjan nostaakseen esiin kuluttajien valintojen tärkeyden ja yksittäisten ihmisten roolin muovijätteen sekä merten roskaantumisen torjunnassa. Kampanja on kohdistettu EU:n kuluttajille, jotka ovat tietoisia merten jätteiden aiheuttamasta vakavasta tilasta mutta jotka eivät vielä sovella tätä tietoutta päivittäisiin valintoihinsa. Kampanjan tavoitteena on edistää kestävien vaihtoehtojen käyttöä kertakäyttömuovin sijasta sekä kannustaa ihmisiä tekemään muutoksia ja muuttamaan omaa suhdettaan muoviin.